”Kun kehossa tapahtuu muutoksia, muuttuu usein myös kokemus (Rauhala 2005, 60).” Psykofyysinen lähestymistapa kuntoutuksessa- koulutuksen myötä olen jälleen pysähtynyt miettimään kehon ja mielen yhteyttä silloin kun kehossa tapahtuu muutoksia. Ja jaan tuon Rauhalan ajatuksen kehon ja mielen yhteydestä, joka poimittu Siltamäen ym. artikkelista. Kun kehossa on kipuja ja kehonkuva muuttuu tai esimerkiksi aivohalvauksen myötä toisen puolen aistimukset katoavat, muuttuu myös kokemus omasta kehosta. Ja mikä vaikutus kehotietoisuuden muuttumiselle on mielelle? Kehotietoisuus (body awareness) on yhteydessä itsetuntemukseen ja tunnetaitoihin. Eli vaikutukset kehossa voivat näkyä hyvin laajasti myös tunne-elämässä ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Muutosten myötä kehon ja mielen yhteyttä on hyvä lähteä rakentamaan uudelleen. Mikä on usein myös toimintaterapian yhtenä tavoitteena.
Tärkeää on muistaa, ettei keho ole irrallinen kehotuntemuksista, ajatuksista tai tunteista. Roxendal ja Winberg ovat muotoilleet mielestäni hyvin tämän kehon ja mielen yhteyden. Kirjoitus toimii samalla harjoituksena kehon ja mielen yhteyden tunnistamiseen. Ota hetki itsellesi ja pysähdy tekstin äärelle!
”Minä elän kehossani, minulla on keho, jossa voin elää. Kehoni on edellytys sille, että voin elää. Ilman sitä minua ei olisi. Kehoni on minun kehoni, sekä hyvässä että pahassa. Se on minun välineeni elää elämääni. Kehon avulla voin elää niin kuin tahdon.
Kehosta voi olla myös vaivaa. Siinä voi olla kipuja, haavoja ja muita vaivoja. Mutta se on silti minun kehoni, jossa elän, hyvässä ja pahassa.
Elän kehossani, mutta kehoni ei ole koko minä. Minä olen jotakin muuta ja enemmän kuin pelkkä kehoni. Keskity nyt hetki ajattelemaan fyysistä kehoasi.
Minä tunnen tunteita. Erilaiset tunteet täyttävät elämäni ja antavat siihen sisältöä. Tunteiden avulla reagoin toisiin ihmisiin, rakennan tuttavuuksia ja reagoin erilaisiin tapahtumiin. Rakkaus, ilo, suru ja kontrolloitu kiukku antavat voimaa tekemisiini.
Osa tunteistani ei ole positiivisia. Sairaudet ja kateellisuus voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin. Mutta minun tunteeni ovat minun, olivatpa ne millaisia tahansa. Tunnen tunteitani, sekä hyvässä että pahassa.
Tunnen tunteita, mutta tunteeni eivät ole koko minä. Minä olen jotain muuta ja enemmän kuin vain tunteeni. Keskity nyt hetki ajattelemaan tunteitasi.
Minä ajattelen ajatuksiani. Ajattelun avulla voin kehittää loogista päättelykykyäni, kouluttautua ja ratkaista ongelmia.
Ajatukset voivat mennä lukkoon, jäädä kiertämään kehää ilman pääsyä eteenpäin. Minun ajatukseni ovat minun ajatuksiani, millaisia ne sitten ovatkin, niin hyvässä kuin pahassa.
Ajattelen ajatuksiani, mutta ajatukseni eivät ole koko minä, minä olen jotakin muuta ja enemmän kuin pelkät ajatukseni.
Minulla on tahtoni, mutta tahto ei ole koko minä. Minulla on älyni, mutta älyni ei ole koko minä. Minulla on saavutukseni, mutta saavutukseni ei ole koko minä. Elän kehossani mutta kehoni ei ole koko minä. Tunnen tunteita, mutta tunteet eivät ole koko minä. Ajattelen ajatuksiani mutta ajatukseni eivät ole koko minä.
Siis kuka minä olen? Minä olen se, joka tarkkailee kehoani, tunteitani ja ajatuksiani. Minä olen se, joka voi asettaa järjestykseen olemiseni erilaisia puolia. Voimme kutsua sitä tietoisuudeksi. Minä olen tietoisuus, se minä olen. Tasapaino syntyy oman kehollisuuden ja henkisyyden tiedostamisesta tässä ja nyt, siinä ajassa ja paikassa kun kulloinkin olemme.”
Roxendal, G & Winberg, A. (2003). Levande människa. Fallköping: Natur och Kultur. Tekstin löysin Männistön opinnäytetyöstä: ”Jotenkin tunsin kehoni hengittävän..” Kehittämistyö kehotietoisuutta edistävästä harjoittelusta nuorilla neurologisten erityisvaikeuksien kuntoutuskursseilla. 2011, 48.
Siljamäen ym. artikkeli (2016): Lähtökohtana holistinen kehollisuus: Koululiikunnan uudet tuulet.
Kuva: Bixabay Rebekka D