Olen harrastanut liikuntaa ja urheilua monessa muodossa pienestä pitäen. Liikkuminen on aina tuonut minulle iloa. Olen oppinut käyttämään kehoani erilaiseen liikkumiseen. Ja olen myös haastanut kehoani erilaisissa urheilusuorituksissa, miten jaksan yhä pidemmälle tai hyppään korkeammalle. Olen oppinut tarkkailemaan kehoani, mm. tekniikkaa suorituksen aikana tai sykettä. Puhdasta fysiikkaa ei tämä liikkuminen ole ollut, vaan sisältänyt paljon tunteita laidasta laitaan.
Viime vuosina liikkuminen on ollut enemmän fiilistelyä. Ei enää etukäteen suunniteltua liikuntaohjelmaa tai kilometrien keräämistä. Vaan fiilispohjalta kävelyä metsässä, hiihtämistä tai melomista. Kuuntelen kehoani eri tavalla. Mitä kehoni ja mieleni kaipaa. Liikettä vai lepoa. Liikkuminen on aina tuonut minulle hyvää mieltä. Olen oppinut ymmärtämään, että se myös rauhoittaa minua. Lähivuosina olenkin kiinnittänyt enemmän huomiota kehonhuoltoon ja rauhoittumiseen liikkeen ja hengityksen avulla.
Vanhan viisauden ja JVG:n biisin mukaan ”Liike on lääke!” Näin minä sen itsekin koen. Psykofyysisen toimintaterapiakoulutuksen myötä olen päässyt kehotietoisuudessa pidemmälle kuin vain liikkeeseen. Roxendal ja Winberg ovatkin todenneet ”Keho ei voi lukea kirjasta, sen pitää saada harjoitusta”. Omakohtaisten kokemusten myötä olen saanut lisää keinoja palautumiseen ja itseni säätelyyn. Ja nyt minulla on paremmin keinoja pysähtyä kehotietoisuuden äärelle myös asiakkaiden kanssa.
Tässä yksi harjoitus, jonka olen todennut toimivaksi:
– Liiku tilassa.
– Havainnoi hetki omaa liikettä. Miltä liike tuntuu kehossa, nivelissä ja lihaksissa. (Tai voit tehdä harjoituksen istuen ja tunnustella, miltä alusta tuntuu jalkapohjia vasten, reidet istuinta vasten ja selkä selkänojaa vasten.)
– Havainnoi rauhassa mitä näet ympäristössä.
– Kuuntele hetki ympäristön ääniä.
– Kosketa joitakin ympärillä olevia esineitä. Miltä ne tuntuvat? Ovatko esineet kovia, pehmeitä, kylmiä jne.
– Pysähdy vielä havainnoimaan kehon sisäisiä tuntemuksia, sydämen sykettä ja hengitystä. Voit laittaa toisen käden vatsalle ja toisen rinnalle ja tunnustella myös käsien avulla.